Muutamia merkittäviä PSK-karjoja

Suomen Maatilat kirjasarja ja Sarka museon sukutilatietokanta antaa mielenkiintoisen lisänsä tilojen karjanjalostusharrastuneisuudesta. Merkittävistä karjataloista löytyy mainintoja. Merkille pantavana asiana mainittava että useat PSK-rotuun uskovista jalostajista oli sen aikaisia suurtiloja, yhtiöitä ja yhteiskunnallisia merkkimiehiä. Antti Junes Alatornion Kivirannalta mainitaan ensimmäisinä PSK-rodun jalostajina. Edellä olevassa kertomuksen mainitut; sonni Jalo 5 ja Kajava 2 olivat ainakin Juneksen karjassa. Eduskunta ja ministerin työ haittasi myöhempinä aikoina karjanjalostusharrastusta eikä siitä ole erillistä mainintaa v. 1933 tilannekatsauksessa

Lisää Juneksen karjasta; https://oukanmaki.blogspot.com/2021/12/vanhoja-valokuvia-antti-junes-alatornio.html

Kylä	Kiviranta
Tilan nimi	Mäentalo
Tilannevuosi	1933
Omistaja	Antti Junes , Emilia o. s. Ekman
Lisätietoja	MÄENTALO 2,5 km Torniosta. Omistajat v:sta 1900 kunnallisneuvos Antti Junes ja puolisonsa Emilia (o. s. Ekman). Erotettu 2 mäkitupa-aluetta, yht. 1,45 ha. Pinta-ala 395,53 ha, josta puutarhaa 0,03, peltoa ja luonnonniittyä 32,5, metsämaata 191 ja joutomaata 172 ha. Pellot viettäviä ja laadultaan vaihtelevia. Niistä 2 ha riuku- ja kivisalaojissa. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 0,5 ha ruista, 1,5 kauraa, 1 ohraa, 0,75 sekaviljaa, 0,75 perunaa, 0,5 juurikasveja, 26,5 heinää ja 1 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten päässä, maantien varrella, Tornionjoen rannalla. Osaksi 2-kerroksinen päärakennus (7 huon.) uusittu 1929. 18 lehmän navetta ja sikala rakennettu sementtitiilistä 1928. Navetassa vesijohto ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 15 lehmää ja 1 sika. Myydään maitoa Tornioon. Hoidetusta havumetsästä myyty paperipuita. Metsämaata on ojitettu 20 ha. Sähkövalo ja -voima Alatornion Sähkö Oy:ltä. Osuus traktoriin.

Kantojärven Oukka oli aikoinaan Alatornion suurin karjatila. Tuomas Vilho Oukka oli Juneksen lisäksi myös Alatornion huomattava kunnallismies. Edistyksellinen maatalouden kehittäjä joka oli käynyt Kurkijoen maamieskoulun. Johtajan toimi Relander, tulevan Presidentin Lauri Kristianin isä. Oukka oli joutunut lapsenvahdiksi ja tapasi vuosikymmeniä myöhemmin Presidentin Tornion vierailulla, hänet oli otettu ilolla vastaan, mutta samalla ihmetelty miksi hän on sosialisti. Samalla Alatornion suurimman karjatilan omistaja, monien myllyjen ja yritysten käyntiinpanija ja omistaja. Junes oli taas maalaisliiton oikeaa laitaa. Aatemaailma yhdessä syttyneen sisällissodan ja torpparin vapautuslain 1918 kanssa lohkoi suurtilaa. Vahinkovalkea tuhosi Oukan vanhan umpikartanon maailmansodan kynnyksellä. Kuvassa olevasta 100 lehmän kivinavetasta jäi vain seinät ja se korjattiin huomattavasti vaatimattomampaan asuun. Kuvassa oleva päärakennus on entinen väentupa joka siirrettiin kauempaa palaneen paikalle. Satapäisestä karjasta oli jäljellä vielä neljäsosa v. 1933 katsauksessa

Kylä	Kantojärvi
Tilan nimi	Oukka
Tilannevuosi	1933
Omistaja	Vilho Oukka , Maria o. s. Kantomaa
Lisätietoja	OUKKA 14 km Alavojakkalan pysäkillä ja 20 km Torniosta. Omistajat v:sta 1887 T. Vilho Oukka ja puolisonsa Maria (o. s. Kantomaa). Erotettu 7 torppaa, yht. 70 ha. Pinta-ala 209 ha, josta peltoa 33, luonnonniittyä 26, metsämaata 120 ja joutomaata 30 ha. Pellot länteen viettäviä savi- ja tasaisia suomaita; niistä 7 ha riuku- ja torvisalaojissa. Nyk. omistaja on raivannut uutta peltoa 30 ha. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1,5 ha ruista, 0,25 vehnää, 1 kauraa, 6 ohraa, 1,5 perunaa, 1 juurikasveja. 20,75 heinää ja 1 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, kylätien varrella, lähellä Kantojärveä. Päärakennus (5 huon.) v:lta 1920. Karjasuoja rakennettu kivestä ja puusta 1880; siinä on 80 lehmän navetta ja 6 hevosen talli. Navetassa vesijohto. Kotieläimiä: 5 hevosta, 25 lehmää, 1 sonni, 15 lammasta ja 20 kanaa. Karja PSK- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa ja lihaa Tornioon. Sekametsästä myyty paperi- ja polttopuita. Metsämaata on ojitettu 1 ha:n ala. Käyttövoimana höyrykone. Traktori ja pärehöylä. Omistaja on Arpelan osuuskassan jäsen. Lisää Oukan tilasta ja sen historiasta https://oukanmaki.blogspot.com/2020/10/tornionlaakson-lonnroth-ja-oukan-tila.html

Kunta	Kemin mlk
Kylä	Ilmola
Tilan nimi	Kauppila
Tilannevuosi	1933
Omistaja	Ab. Kemi Oy.
Lisätietoja	KAUPPILA 1,5 km Liedakkalan pysäkiltä ja 17 km Kemistä. Omistaja Ab. Kemi Oy. Pinta-ala 547 ha, josta puutarhaa 0,41, peltoa 53,5, luonnonniittyä 28,09, viljeltyä laidunta 10, metsämaata 330 ja joutomaata 125 ha. Pellot tasaisia suomuta- ja hiekkamultamaita. Vapaa viljelys. V. 1932 oli 1,1 ha ruista, 8,6 kauraa, 3,05 ohraa, 8,75 vihantarehua, 0,8 perunaa, 3,4 juurikasveja ja 27,8 ha heinää. Talouskeskus viljelysten päässä, maantien varrella, Kemi-joen rannalla. Päärakennuksia on 2 (yht. 15 huon.), joista toinen, 2-kerroksinen, on yli 100 v. vanha. 45 lehmän navetta uusittu 1917; siinä on vesijohto (sähköpumppu) ja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 5 hevosta, 38 lehmää, 1 sonni, 6 sikaa ja 15 kanaa. Karjaa jalostetaan PSK-rotuiseksi. Parhaan lehmän tuotanto oli 1931 4 590 kg --176,3 kg — 3,8 %. Myydään maitoa sekä lihaa ja perunoita yhtiön työväestölle ja virkailijoille Karihaaraan. PSK-rotuisen lypsykarjan siitoskeskus. Hoidettu kuusimetsä (suunnitelma v:lta 1924). Sähkövalo ja -voima Kemin Sähkö Oy:ltä. Kotitarvemylly ja katkaisusirkkeli sekä Sirius-viljankuivauslaite. Tilalla on v:een 1932 ollut karjanhoitokoulu

Kunta	Kemin mlk
Kylä	Hirmula
Tilan nimi	Rantahirmu
Tilannevuosi	1933
Omistaja	Otto Hirmu , Hilja o.s. Ylitalo
Lisätietoja	RANTAHIRMU 1 km Liedakkalan pysäkiltä ja 14,5 km Kemistä. Omistajat v:sta 1910 Otto Hirmu ja puolisonsa Hilja (o. s. Ylitalo). Ollut isännän suvulla 170 v. Pinta-ala 780,5 ha, josta puutarhaa 0,5, peltoa 50, luonnonniittyä 30, laidunta 10, metsämaata 390 ja joutomaata 300 ha. Pellot osaksi viettäviä savi- ja multamaita. V. 1930 oli 1 ha ruista, 4 kauraa, 1,5 ohraa, 1 sekaviljaa, 1,75 perunaa, 1 juurikasveja, 38,75 heinää ja 1 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, Kemijoen rannalla. Puutarhassa on 60 marjapensasta ja hedelmäpuita. Päärakennus (7 huon.) on n. 150 v. vanha. 48 lehmän navetta rakennettu kivestä ja puusta 1885. Karjasuojissa vesijohto (sähköpumppu) ja navetassa myös automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 5 hevosta, 19 lehmää, 2 sonnia ja 4 sikaa. Karja PSK-rotua. Myydään maitoa Perä-Pohjan osuusmeijeriin sekä perunoita ja rehuja Kemiin. Havupuuvaltaisesta metsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Sähkövalo ja -voima Kemin Sähkö Oy:ltä. Käyttövoimana myös polttomoottori. Osuus traktoriin. PSK-rotuisen lypsykarjan siitoskeskus ja karjanhoidon harjoittelutila. Omistaja on kauppias. Saatu III palkinto kokotaloudesta Tampereen näyttelyssä.

Kuvat Tampereen näyttelystä 1922

Kylä	Rovaniemi
Tilan nimi	Vitikka, Torkkola ym.
Tilannevuosi	1933
Omistaja	M. E. Stelander , Iida o.s. Lumpus
Lisätietoja	VITIKKA Torkkola ym., 3,5 km Rovaniemeltä. Siihen kuuluvat Vitikan, Torkkolan, Korkalovitikan, Vanhantalon ja Mettiäisen tilat. Omistajat M. E. Stelander v:sta 1906 ja puolisonsa Iida (o. s. Lumpus) v:sta 1908. Erotettu 3 torppaa, yht. 12,5 ha. Pinta-ala 1 090,2 ha, josta puutarhaa 0,2, peltoa 31, luonnonniittyä 22, laidunta. 43, metsämaata 444 ja joutomaata 550 ha. Pellot etelään viettäviä savi-, suo- ja multamaita, niistä 4,5 ha riukuja torvisalaojissa. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1,5 ha ruista, 2 kauraa, 3 ohraa, 0,75 perunaa, 0,5 juurikasveja, 22,25 heinää ja 1 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella, Kemijoen rannalla. Karjasuoja, jossa on 25 lehmän navetta, 6 hevosen talli ja sikala, on rakennettu 1912. Päärakennus (6 huon.) uusittu samana vuonna. Navetassa vesijohto. Kotieläimiä: 3 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa ja 20 lammasta. Karja PSK-, siat ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa, perunoita ja rehuja Rovaniemelle. Havumetsästä myyty saha- ja paperipuita. Sähkövalo Saaren Saha- ja Mylly Oy:ltä. PSK-rotuisen lypsykarjan siitoskeskus. Saatu I palkinto koko maan käsittäneessä lannanhoitokilpailussa 1920.