Finnmarkin Teno oli vanhastaan aluetta jossa ajettiin porojen lisäksi yleisesti sonneilla. Perä-pohjolan karja 1916 maitisee alueen nautojen saaneen vaikutteita raskaammista nautaroduista eikä alueelta hyväksytty tästä syystä eläimiä PSK-kantakirjaan. Samuli Paulaharju vieraili tutustumassa alueen perinteisiin v. 1927 ja kertoo havainnoistaan kirjassaan Taka-Lappia. Moni tenolainen oli oppinut aikoinaan tunturimiesten tavoin poromieheksi ja kalanpyytäjäksi. Toimeentuleva tenomies rukatti porolla eikä koko Tenon valtakunnassa ollut ainoatakaan hevosta, ennen kuin puoli vuosi sataa takaperin oli tuonut Nuorgamin porvari Holmberg ensimmäisen Kittilästä ja sen perään Puolmakin Skankki toisen, mutta useat ukot joilla ei ollut poroja ajella eikä hevosta, ajelivat sonnilla - ja ajelevat vieläkin. Litteät länget luokkeineen painettiin niskan kautta sonnin kaulaan ja ajohihnapari - tai vain yksi hihna -pujotettiin kuvetta pitkin aisainpäiden ylitse pankaan sonnin leuan alle, ja siitä ohjattiin.
