Lapinlehmän jäljillä ja muita maahenkisiä kertomuksia

  Äkäslompolo     Brita Polttilan muistiinmerkinnät Kittilän Särestöniemestä innosti minut tutkiskelemaan kansantarustoa. Lapinlehmän kun sanotaan nousseen lähteestä. Entisaikaan uskottiin kaikissa vesissä elävän vesikansaa, veden haltijaväkeä joka näkymättömänä elää järvissä, mutta yhtä hyvin saattaa näyttäytyä maan asukkaille. Keväällä kun menee heti jäiden lähdettyä rannalle ja tömistää jaloillaan maata ja huutaa; onko isäntä kotona? Lähdettä pidetään vanhastaan kaikkein puhtaimpana vetenä ja sen uskottiin omaavan parantavia ja puhdistavia voimia. Samuli Paulaharjun tuotanto löytyy omasta kirjahyllystä ja yksistään jo näistä löytyi runsaasti kertomuksia, vieläpä samalta alueelta Kittilän Kelontekemästä kuin mistä Polttilakin kertoo. "Ja karjanlisää hankittiin järvenhaltijalta. Siihen aikaan oli Kelontekemän Vetehisellä vielä enemmän karjaa kuin nykyään, joukottain komeita vedenlehmiäkin. Niitä Kelontekemän emännät koittivat pyydystellä omikseen, ja joskus siinä onnistuivatki&qu

  Lapin sota ei ollut lapinlehmälle niin tuhoisa mitä on annettu ymmärtää. Sotahävikki oli lopulta suhteellisen pieni. Kohtaloksi koitui oman PSK-jalostusyhdistyksen lakkauttaminen 1.1.1950 ja yhdistäminen yhteiseksi Suomenkarjan jalostusyhdistykseksi. Anna Nieminen, Sata vuotta pohjoisen maaseudun hyväksi, Lapin maatalousseura 1906-2006. Kirjassa on Matti Kuivilan kaksi ennen näkemätöntä valokuvaa, sen lisäksi Nieminen valottaa lapin maaseudun vaiheita Lääninlampureista Unioniajan maatalouteen saakka Kuva: Matti Kuivila Reino Kainulainen, Tornionlaakson maakuntamuseo. Vasemmalla on kaksi selvästi Ay-rodulta vaikutteita saanutta lehmää. Oikealla itäsuomenkarjan rotutyyppiä, rodun sonneja tuotiin PSK-jalostusalueelle paljon, jopa siinä määrin että tornionjokilaakson suurimman karjapitäjän Liakan eli kansankielellä Naattaporin vallitsevaksi karjaroduksi mainitaan itäsuomenkarja jo v. 1927 * * * Kansantaruissa on yhteneväisyyksiä, Aino Kallas kirjoittaa Reigin Papissa Viron harmaasta alku

Itselleni ehkä rakkain vanhoista valokuvista, kotikaupunkini Hallituskatu. Taustalla näkyvä raatihuone auttaa hahmottamaan maisemaa. Kuva on otettu nykyisen kauppakeskus På Gränsenin edustalta. Evakkokarjaa sodan jaloissa, matkalla rajan yli ruotsiin SA-kuva           Jorma Etto oli tunnettu lappilaiskirjailija ja toimittaja, hänen kirjastaan Evakkotaival, kuvia ja muisteluksia Lapin evakosta 1944-1945 löytyy ehkä kaikkein hienoimmat valokuvat. Myös hänen kirjassaan Pohjoinen taikapiiri 1977 on tallennettu aikalaisten evakkokertomuksia   SA-kuva    SA-kuva    Karjaa matkalla kohti ruotsin rajaa SA-kuva             Sveriges Radios bildarkiv    Evakkokarjaa matkalla Torniosta Haaparantaan  SA-kuva       Matka edistyy hitaasti. Lehmät katselevat, kun ruotsin ranta lähestyy          Valokuva lautalta Ylitornion Pekanpäästä. Lehmä on Pekka Välitalon omistama. Kuva Kaisa Haavikko    Lehmiä Övertorneålla syksyllä 1944, Lapin maakuntamuseo     Aino Koskenniemi lypsyllä Målåträskin kirkonkyläss