Tekstit

Muutamia merkittäviä PSK-karjoja

Kuva
    Suomen Maatilat kirjasarja ja Sarka museon sukutilatietokanta antaa mielenkiintoisen lisänsä tilojen karjanjalostusharrastuneisuudesta. Merkittävistä karjataloista löytyy mainintoja. Merkille pantavana asiana mainittava että useat PSK-rotuun uskovista jalostajista oli sen aikaisia suurtiloja, yhtiöitä ja yhteiskunnallisia merkkimiehiä. Antti Junes Alatornion Kivirannalta mainitaan ensimmäisinä PSK-rodun jalostajina. Edellä olevassa kertomuksen mainitut; sonni Jalo 5 ja Kajava 2 olivat ainakin Juneksen karjassa. Eduskunta ja ministerin työ haittasi myöhempinä aikoina karjanjalostusharrastusta eikä siitä ole erillistä mainintaa v. 1933 tilannekatsauksessa Lisää Juneksen karjasta; https://oukanmaki.blogspot.com/2021/12/vanhoja-valokuvia-antti-junes-alatornio.html Kylä Kiviranta Tilan nimi Mäentalo Tilannevuosi 1933 Omistaja Antti Junes , Emilia o. s. Ekman
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
    Saaren kartano Tervolan Louella mainitaan olleen yksi merkittävistä PSK-jalostuskarjoista, Alatorniolaisen Antti Juneksen ja Kantojärven Oukan lisäksi. Saaren tila perustettiin v. 1840 maatilan lisäksi harjoitettiin sahatoimintaa Louejoen suukoskessa. Sahan toiminta jatkui voimakkaana v. 1893 jonka jälkeen sen osti Ab Kemi Oy ja Kemi-Yhtiö siirsi sahaustoiminnan Karihaaraan. Peltopinta-ala oli 1930-luvulla 120 ha. Yhtiö harjoitti tilalla karjataloutta ja siellä tuotettiin savottahevosien rehut. Suuret hevostallit sijaitsivat pajusaaressa. Kuvan päärakennuksessa sijaitsi työnjohtajan asunto, työväen ruokailu ja oleskelutiloja. Länsipäässä oli iso pirtti jossa tilan tarvekalut valmistettiin, siellä työskenteli myös vaatturi Vilho Saarinen ja suutari Lennart Vuokila. Tilan vanhastaa Ay-sekarotuinen karja hävitettiin luomataudin takia v. 1922. Samalla hävitettiin karjakartano ja uusi ajanmukainen navetta rakennettiin seuraavan vuoden aikana ja siihen ostettiin 35 PSK-lehmää ja pari so
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
Finnmarkin Teno oli vanhastaan aluetta jossa ajettiin porojen lisäksi yleisesti sonneilla. Perä-pohjolan karja 1916 maitisee alueen nautojen saaneen vaikutteita raskaammista nautaroduista eikä alueelta hyväksytty tästä syystä eläimiä PSK-kantakirjaan. Samuli Paulaharju vieraili tutustumassa alueen perinteisiin v. 1927 ja kertoo havainnoistaan kirjassaan Taka-Lappia. Moni tenolainen oli oppinut aikoinaan tunturimiesten tavoin poromieheksi ja kalanpyytäjäksi. Toimeentuleva tenomies rukatti porolla eikä koko Tenon valtakunnassa ollut ainoatakaan hevosta, ennen kuin puoli vuosi sataa takaperin oli tuonut Nuorgamin porvari Holmberg ensimmäisen Kittilästä ja sen perään Puolmakin Skankki toisen, mutta useat ukot joilla ei ollut poroja ajella eikä hevosta, ajelivat sonnilla - ja ajelevat vieläkin. Litteät länget luokkeineen painettiin niskan kautta sonnin kaulaan ja ajohihnapari - tai vain yksi hihna -pujotettiin kuvetta pitkin aisainpäiden ylitse pankaan sonnin leuan alle, ja siitä ohjattiin.
Lähetä kommentti
Lue lisää