Vanhoja evakkoon liittyviä valokuvia

Itselleni ehkä rakkain vanhoista valokuvista, kotikaupunkini Hallituskatu. Taustalla näkyvä raatihuone auttaa hahmottamaan maisemaa. Kuva on otettu nykyisen kauppakeskus På Gränsenin edustalta. Evakkokarjaa sodan jaloissa, matkalla rajan yli ruotsiin

SA-kuva
 

 


 

 

 

Jorma Etto oli tunnettu lappilaiskirjailija ja toimittaja, hänen kirjastaan Evakkotaival, kuvia ja muisteluksia Lapin evakosta 1944-1945 löytyy ehkä kaikkein hienoimmat valokuvat. Myös hänen kirjassaan Pohjoinen taikapiiri 1977 on tallennettu aikalaisten evakkokertomuksia

 

SA-kuva

 


 SA-kuva


 

 Karjaa matkalla kohti ruotsin rajaa

SA-kuva

 

 

 


 

 

 

Sveriges Radios bildarkiv

 

 Evakkokarjaa matkalla Torniosta Haaparantaan


 SA-kuva

 

 


 

Matka edistyy hitaasti. Lehmät katselevat, kun ruotsin ranta lähestyy

 

 


 

 


 Valokuva lautalta Ylitornion Pekanpäästä. Lehmä on Pekka Välitalon omistama. Kuva Kaisa Haavikko

 


 Lehmiä Övertorneålla syksyllä 1944, Lapin maakuntamuseo

 

 

Aino Koskenniemi lypsyllä Målåträskin kirkonkylässä. Tulkki pitelee lehmää

 

 


 

 


 Evakuointilautta Kaulinrannassa, Nordkalottens kultur- och forskningscentrum, Övertorneå

 


 Evakkoleirillä

 


 

 

 


 

 

 


 500 eläintä aitauksessa Haaparannan lähellä, kuva Sveriges Radios bildarkiv

 

 


 Sotilaat juottaa apuna karjaa Mattilan niityllä

 

 


 


Evakkotytöt lypsää lehmiään. Maito kerätään meijeriin joka maksaa aluksi 25 äyriä litralta, myöhemmin 5 äyriä lisää. Kuva Sveriges Radios bildarkiv

 

 


 

 


 Kuva Helvi Lundberg

 


 Lapin maakuntamuseo


 

 

 


 kuva Pauli Lisitzin

 

 


 Siipilossi "iheliikkuja"

 


 


 

 


 


 


 

 


 

 

 


 

 



 

 

     Kuva Finna

 

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
Hella Wuolijoki, Marlebäckin kartano  -Intohimona karjanjalostus Hella Wuolijoen vuosina 1920-40 emännöimä Marlebäckin –kartano, Iitin Lyöttilässä on monen tragedian Niskavuori. Kartano on tunnettu Hellan jälkeenkin vahvoista naisistaan, mutta sen kohtalona oli jatkaa entisiä ”kauppatalon” perinteitä. Yrjö Partanen löysi aikoinaan vanhat omistajakirjat talon ullakolta ja keskimääräinen omistusaika oli ennen ja jälkeen Hellan vain alle viisi vuotta. Hellan vuonna 1920 peruskorjaama ja kaksinkertaiseksi korottama Engel- mallinen, hirsirunkoinen ja pinnaltaan rapattu päärakennus paloi maan tasalle syyskuussa 1949.      Kirkkoakin komeammaksi sanottu, lyhtykattoinen 80- lehmän karjarakennus paloi jo heinäkuussa 1946. Tunnetuimpia Hellan jälkeisiä asukkaita oli ravivalmentaja Kaarlo Partanen.      Oli todellinen heinäpouta. Paita liimautui selkään ja isot paarmat purivat ilkeästi, heinänsälät kirvelivät kaulalla. Keikuin vanhan Bedford –merkkisen kuorma-auton lavalla ja jär
Lue lisää
Kuva
  RANTAMAAN tila Tornion Arpelassa, Sihtuunan tien varressa oli keskeinen lapinlehmän säilytystyön kannalta. Sinne keräsivät Kerttu ja Leino Lehto rodun rippeita v. 1978 alkaen. Leino Lehdon sanoin; "Kaikki vasikat piti kerätä syrjää myöten".  Lehtihaastattelun mukaan joka tehtiin Tornion maatalousnäyttelyn alla elokuussa 1994 Rantamaassa oli vielä eri roduista koostuva 18 -lehmän lypsykarja, parikymmenpäinen nuorkarja ja useita kymmeniä uuhia. Leinon mukaan ikä alkoi jo painaa, mutta lehmistä ei raaskittaisi luopua. Edelliskeväänä pahimpaan karitsointiaikaan Kerttu emäntä oli joutunut lonkkaleikkaukseen ja isäntä teki yksinään ympäripyöreitä päiviä: meni nukkumaan aamuyöstä ja heräsi kuudelta. Kovaan työntekoon tottunut Leino raivasi vielä kuusikymppisena lisää peltoa ja nosteli heinät seipäille. Rantamaassa tehtiin työt hevosella 1980-luvulle saakka jolloin hankittiin lisää maata, rakennettiin uusi navetta ja ostettiin ensimmäinen traktori. Ilmakuva Rantamaan tilasta, tila
Lue lisää
Kuva
  Martta Käkelän 15.1.1922- 5.1.2000 kertomukset tekivät minuun aikoinaan suuren vaikutuksen. Puhuin hänen kanssaan usein puhelimessa koulusta päästyäni. Martta kertoi minulle kaikki lapinlehmä ja sotajutut. Vanha sonniluettelo on yhä tallessa ja sen kulmaan talteenkirjoitettuna Martan puhelinnumero. Sain tehdä lopulta melkoisen työn, ennen kuin tavoitin Martan pojan Pentti Käkelän joka asutti kotitilaansa eli äitinsä entistä Onnela nimistä pientilaa. -Kyllä me kaikki koitima puhua että luopuisi jo. Harrastuksena ne vain loppuaikoina oli, ei raaskinu luopua, kolme neljä viis lehmää. Siihen hiehot, sonnit ja vasikat päälle. Eläke ja kaikki niihin lehmiin siltä meni Martta oli syntyisin Tulkakairasta, tiettömien taipaleiden takana olevasta erämaatalosta. Tulkajärven rannalle perustettiin 1930-luvulla Tulkala niminen tila jossa elettiin luontaistaloutta. Valtio pakkolunasti tilan pilkkahintaan viisi- kuusikymmentäluvun vaihteessa, se jäi Rovajärven ampuma-alueen sisään. Martta koki evakk
Lue lisää