Hevoskynnön SM-Kisat on järjestetty vuodesta 2006 alkaen Vuojoen kartanolla Eurajoella. Yksikkö -ja parivaljakot kilpailevat erikseen. Kyntämistä on pidetty aina eräänlaisena kuninkuuslajina



Kyntäjälegenda Jarmo Varjonen ja ruuna Hallanvaara SM-kyntökisat 10.9.2016. 
 
Varjonen oli alusta alkean kisojen kärkikastia. Hän osallistui yleensä aina parivaljakolla, ensimmäisenä ruunilla Avaruus ja Tähti-Hetki, jälkimmäisen kuoltua ruuna Hallanvaara tuli korvaajaksi jonka jälkeen voittivat sarjan kolmena perättäisenä vuonna. Hallanvaara jäi lopulta kilpailemaan parin puuttuessa yksikkösarjaan. Myöhempinä vuosina parina toimi E.V. Kenraali


 
Ylitorniolainen Esa Helaakoski on harrastanut parikyntöä useita vuosia, useilla eri yksiköillä, tässä viimeisimpänä syksyllä 2020 veljeksillä Topi ja Jasukka






Meillä lapin hevosharrastajilla on tullut tavaksi järjestää joka syksyiset kyntöpäivät Ylitornion Pekanpäässä Korven tilalla. Oman hevosen on saanut tuoda paikalle ja yhteistuumin ollaan saatu monta ensikertalaista kyntämään mallikkaasti. Kuvassa Kemiläisen Ahti Markkon tamma
 
 
 
 
 

 
 Halukkaita kannustetaan tarttumaan aisaa sarvista
 
 
 
 
 
 

 
Entisaikaan varsa kulki emänsä mukana aisassa ja oppi samalla työkuviot. Helkka ja varsa Kouta





Hanhivittikon heinäpäivillä, elokuu 2018



Esa Helaakoski, hevoset Jasukka ja Sannan Kasperi







Äestystä parissa, tammat Irinjia ja Helkka, aisassa varsa Kouta







Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
Hella Wuolijoki, Marlebäckin kartano  -Intohimona karjanjalostus Hella Wuolijoen vuosina 1920-40 emännöimä Marlebäckin –kartano, Iitin Lyöttilässä on monen tragedian Niskavuori. Kartano on tunnettu Hellan jälkeenkin vahvoista naisistaan, mutta sen kohtalona oli jatkaa entisiä ”kauppatalon” perinteitä. Yrjö Partanen löysi aikoinaan vanhat omistajakirjat talon ullakolta ja keskimääräinen omistusaika oli ennen ja jälkeen Hellan vain alle viisi vuotta. Hellan vuonna 1920 peruskorjaama ja kaksinkertaiseksi korottama Engel- mallinen, hirsirunkoinen ja pinnaltaan rapattu päärakennus paloi maan tasalle syyskuussa 1949.      Kirkkoakin komeammaksi sanottu, lyhtykattoinen 80- lehmän karjarakennus paloi jo heinäkuussa 1946. Tunnetuimpia Hellan jälkeisiä asukkaita oli ravivalmentaja Kaarlo Partanen.      Oli todellinen heinäpouta. Paita liimautui selkään ja isot paarmat purivat ilkeästi, heinänsälät kirvelivät kaulalla. Keikuin vanhan Bedford –merkkisen kuorma-auton lavalla ja jär
Lue lisää
Kuva
  RANTAMAAN tila Tornion Arpelassa, Sihtuunan tien varressa oli keskeinen lapinlehmän säilytystyön kannalta. Sinne keräsivät Kerttu ja Leino Lehto rodun rippeita v. 1978 alkaen. Leino Lehdon sanoin; "Kaikki vasikat piti kerätä syrjää myöten".  Lehtihaastattelun mukaan joka tehtiin Tornion maatalousnäyttelyn alla elokuussa 1994 Rantamaassa oli vielä eri roduista koostuva 18 -lehmän lypsykarja, parikymmenpäinen nuorkarja ja useita kymmeniä uuhia. Leinon mukaan ikä alkoi jo painaa, mutta lehmistä ei raaskittaisi luopua. Edelliskeväänä pahimpaan karitsointiaikaan Kerttu emäntä oli joutunut lonkkaleikkaukseen ja isäntä teki yksinään ympäripyöreitä päiviä: meni nukkumaan aamuyöstä ja heräsi kuudelta. Kovaan työntekoon tottunut Leino raivasi vielä kuusikymppisena lisää peltoa ja nosteli heinät seipäille. Rantamaassa tehtiin työt hevosella 1980-luvulle saakka jolloin hankittiin lisää maata, rakennettiin uusi navetta ja ostettiin ensimmäinen traktori. Ilmakuva Rantamaan tilasta, tila
Lue lisää
Kuva
  Martta Käkelän 15.1.1922- 5.1.2000 kertomukset tekivät minuun aikoinaan suuren vaikutuksen. Puhuin hänen kanssaan usein puhelimessa koulusta päästyäni. Martta kertoi minulle kaikki lapinlehmä ja sotajutut. Vanha sonniluettelo on yhä tallessa ja sen kulmaan talteenkirjoitettuna Martan puhelinnumero. Sain tehdä lopulta melkoisen työn, ennen kuin tavoitin Martan pojan Pentti Käkelän joka asutti kotitilaansa eli äitinsä entistä Onnela nimistä pientilaa. -Kyllä me kaikki koitima puhua että luopuisi jo. Harrastuksena ne vain loppuaikoina oli, ei raaskinu luopua, kolme neljä viis lehmää. Siihen hiehot, sonnit ja vasikat päälle. Eläke ja kaikki niihin lehmiin siltä meni Martta oli syntyisin Tulkakairasta, tiettömien taipaleiden takana olevasta erämaatalosta. Tulkajärven rannalle perustettiin 1930-luvulla Tulkala niminen tila jossa elettiin luontaistaloutta. Valtio pakkolunasti tilan pilkkahintaan viisi- kuusikymmentäluvun vaihteessa, se jäi Rovajärven ampuma-alueen sisään. Martta koki evakk
Lue lisää