Maailma jota ei enää ole

Olen poikennut vuosien aikana ohikulkumatkoillani, mikä parasta jos satun lypsyaikaan

Isäntä Pentti levittää laitumelta tulleelle karjalle kuiviaheiniä ja kotoista viljanlesettä

Sillä aikaa emäntä Sinikka valmistelee lypsykoneen. Lypsimet kannetaan lehmien luokse ja lehmältä toiselle

Aikaa nojailla lehmänkylkiin

 

 

 

Rapsutella viereisen karsinan vasikoita

 

Kumpikin lypsää omalla yksiköllä. En ole tavannut tässä navetassa kiirettä, aina on aikaa jutella ja vaihtaa kuulumiset. Isäntä lypsää pöydän toisella puolella, työkuviot on hioutuneet särmättömiksi eikä lypsykoneen alta paljoa jutella

 

Pentti on rauhallisuuden perikuva. Juttelee pian useimmin lehmille kuin emännälle, saati vieraalle

 

 

Samoihin aiheisiin palataan vuodesta toiseen, koska lopetetaan? Ainoa poika on maailmalla, siellä pk-seudulla minne maalaisnuoret katoaa. On itsestäänselvää ettei tämänkaltaisille tiloille ole jatkajaa

Maidosta ei makseta enää käypää hintaa. Maatalouden tehostuminen 60-luvulla johti pian ylituotantoon ja alettiin maksaa niin sanottua lehmäntapporahaa. Sotien jälkeen lehmiä oli vielä 5 miljoonaa, se oli lähes kokonaisuudessaa suomenkarjaa hajasijoittuna ympäri suomen pientiloille. Karjanjalostus on tänä päivänä yhä tehostuneempaa ja holsteinrotu on levinnyt maailmanlaajuisesti, robotti lypsää valtaosan suomalaisesta maidosta ja yksittäisten lehmien päivätuotokset kuuluu rikkovan jo kahdeksankymmentälitraa. Tämä on tuskin kenenkään etu, kaikkein vähiten tuottajan, saati lehmän.

Nykyisin tapetaan lehmien sijasta tuottajia. Valio ei ota enää uusia tuottajia. Maidontuotanto tahdotaan keskittää yhä suurempiin yksiköihin. Perinteisillä suomalaisilla pientiloilla ei ole enää minkäänlaista tulevaisuutta. Perhetilojen sijasta erilaiset maatalousyhtymät yleistyvät. 

Sinikka pitää pari kertaa viikossa tilamyymälää, myy maitoa suoraan asiakkaille ja on aikeissa lopettaa maidon lähettämisen kokonaan: Ruhan meijerin maitoauton jättämä kuitti kertoo viimeisimmän maitomäärän olleen 374 litraa

Pentti isäntä saattelee lehmää hellästi taputellen takaisin laitumelle

Käydään katsomassa vasikat ja viemässä niille jauhoja katokseen. Nekin on ulkona tottakai

Lehmät kulkevat takaisin laitumelle. Hiehojoukko seuraa perässä

Lehmä on kadonnut suomalaisesta maalaismaisemasta. Tehotuotanto sulki sen lopullisesti peltihalleihin. Siellä missä laidunnus loppuu, lähtee monet luontoarvot nopeaan laskuun. 90-luvulla laiduntamisen osuus oli vielä 24% tänä päivänä enää parin prosentin luokkaa.